Home

The Solar Apparatus on joutsenolainen Kaikkeuden kattavia kiertoajeluita, ääniaaltoalkemiaa ja tähdenlennon metsästystä harrastava, instrumentaalisti itseään ilmentävä, progressiivinen folk-yhtye.

The Solar Apparatus ohjastaa kuulijaansa sateenkaarivuoristoradallaan lainaillen määrätietoisesti tunnelmia elämän suuresta kulusta, mutta tekee sen vaiherikkaasti ja yllätyksellisesti – kuten elämä itse. Istu ensimmäiseen vaunuun ja keinu mustavuoren jylhyyden ja puolukan kukkien herkkyyden väli. Näe sinfonian piirteet ja kepeä leikittely. Käy tippukiviluolassa Metsän Tietäjältä neuvoa kysellen. Lennä ylväästi matadori-fanfaarien, parin hymyhuulilla soitetun teiniunelmaisen heavy-riffin ja avaruuspistoolisäteiden lävitse. Mutta, minne ikinä päädytkin, niin ei hätää. Yhtye palauttaa sinut tasaisin väliajoin kesäiltaisen kotijärvesi rantaan katsomaan pakahduttavan kauniisti punertunutta taivaanrantaa. Levollisen ja mietteliään haitarin hengellä haetaan juurista voimaa ja muistetaan mistä sitä oikein on lähdetty. Koe suomalaiskansanmusiikillinen rauhoittumisen hetki, kunnes sinut tempaistaan taas matkalle uuteen tuntemattomaan.

Yhtye maisemoi kuulokuvaa universumin luomilla häivähdyksillä, etsien samalla kuulijastaan soittosävynsä kanssa resonoivia voiman- ja onnentuntoja, sekä koteloituneita harmeja. Yhtye soittaa lävitse ihmisen omaaman tunneskaalan, värien kirjon ja heittelee muistijälkiä sukupolvensa alitajunnan tasoilta. Luonnon mystiikan ja kaikkeuden arvoituksen vastapainona häivähtelee videopelinuoruus, 90-luvun alun pseudo-olympialaisten avajaishymneily ja springsteenkitaralla lentely. Tiputellaan metsälammen pintaan pianolla pisaroita. Soitetaan preeriahaukoille öljyhiuksinen irti päästämisen ja tuskan risteyttämä epäkesko flamenco. Tunnelmien kristallisointia – kaikki on vastavoimien muotonsa hallitsevia viestinviejiä. Toinen kourallinen keijupölyä. Instrumenttien välisiä keskusteluja ja nuottikopittelua. Mellastusta 70-lukuisen perinneprogen iskussa. Yksinäisten ja alakuloisten kitaranäppäilyiden ja pianokuvioiden sinertävissä varjoissa bändi käy kastelemassa nuokkuvat surukukkaset, mutta vain ohjatakseen aukeamaan ja kasvamaan ne valoa kohti maailman kauneus otsallaan. Mitä kuohuja ikinä käydäänkään läpi viedään tunnelma aina kohottuneisuuden tilaan.

Harvoin tulee vastaan näin sulavasti polveilevaa runsautta ja loputtomana lähteenä pulppuavaa äänimaiseman värikylläisyyttä. Kunnianhimoisten sovitusten yllättävät vaiheet ja tulokulmat pitävät kuulijan haltioituneena, joka mielikuvamatkallaan pääsee kurkistamaan ennalta arvaamattomista ikkunoista. Bändin jäsenten keskinäinen symbioosi kuohuu läpi, eikä heidän tarvitse kuin yhteisen nimen alla kapellimestarina tanssittaa tuulia. Mikä viehättävintä, yhtyeen musiikillaan luoma maailma ei ole studiomosaiikkia. The Solar Apparatus nauttii taian omaisen livebändin maineesta, joka loihtii säveltaidettaan tunnelmia tukevan videotaiteen helmoista.

Kuka hallitsee elementtinsä täydellisesti, pystyy ja kykenee leikkimään sillä. Taivuttelemaan, venyttelemään ja vääntelemään sitä miten päin tahtoo, mutta se toimii aina ja todentaa vain itseään. Taituruuden kautta löydetään tie takaisin lapseksi. Lapsi ja kutsumuksensa hyväksyneet ja omaksuneet hallitsevat maailmansa täydellisesti. Tekeminen muuttuu loputtomasti muovailtavaksi, rajattomaksi leikiksi. The Solar Apparatus esittelee samaisen Luontevuuden Timantin. Se valloittaa joka kerta.